Yritysvastuuraportoinnin standardit pähkinänkuoressa

Maailma on täynnä erilaisia vastuullisuusraportoinnin standardeja, ja on helppoa eksyä yrityksen vastuullisuutta käsittelevien lyhenteiden labyrinttiin. Nopealla googlauksella silmiesi eteen ilmestyvät todennäköisesti ainakin seuraavat: 

• ESG (Environmental, Social, Governance) Ympäristö, Sosiaalinen ja Yrityksen Hallinto
• CSR (Corporate Social Responsibility) Yrityksen sosiaalinen vastuu, ts. “Yhteiskuntavastuu”
• SDG (Sustainable Development Goals) Kestävän kehityksen tavoitteet 

Mikäli lähdet kaivamaan vastuullisuusraportointia syvemmälle, sukellat aivan uuteen maailmaan. Tulet törmäämään lukuisiin SRT:ehin, eli vastuullisuusraportoinnin työkaluihin (Sustainability Reporting Tools), kuten: 

• GRI (Global Reporting Initiative)
• PRI (Principles for Responsible Investment)
• SASB (Sustainability Accounting Standards Board)
• GHG Protocol (Greenhouse Gas Protocol)
• CDP (Carbon Disclosure Project)

..sekä moniin muihin ja niiden lisäksi vielä löytyviin kansainvälisten järjestöjen kuten YK:n sekä ILO:n eli kansainvälisen työjärjestön standardeihin ja ohjeistuksiin. 

Ohjeistuksin ja standardien rinnalta löytyy myös kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä, kuten esimerkiksi Euroopan Unionin Muuta kuin taloudellista tietoa koskeva raportointidirektiivi 2014/95/EU, Intian kansallinen yritystoimintaa koskeva ohjeistus vuodelta 2018, sekä globaalisti monia muita. 

Yritysvastuu ja ESG

Helpoin tapa sisäistää termi “yritysvastuu”, on ajatella sitä sateenvarjokäsitteenä, joka tarkoittaa yleisellä tasolla sitä, miten yritys pyrkii toiminnassaan luomaan arvoa sosiaalisesta näkökulmasta sekä ympäristön kannalta, perinteisempien kasvun ja tuottavuuden rinnalla. ESG tarkoittaa niitä kolmea laajaa kategoriaa joiden puitteissa yrityksen vastuullisuutta mitataan, eli ympäristöä, sosiaalista ulottuvuutta, sekä yrityksen hallintoa koskevia valintoja. 

Ympäristö 

Millainen vaikutus yrityksen toiminnalla on ympäristöön, ja miten yritys pyrkii vähentämään aiheuttamaansa ympäristövaikutusta? Ympäristövaikutus tarkoittaa mm. kasvihuonekaasupäästöjä, jätteenkäsittelyä, energian kulutusta, jne. 

Sosiaalinen vaikutus 

Miten yritys ylläpitää suhteitaan niihin ihmisiin jotka ovat yrityksen työntekijöitä, alihankkijoita, tai yhteistyökumppaneita, sekä miten yritys kohtelee niitä paikallisia yhteisöjä joiden kanssa se on tekemisissä. 

Yrityksen hallinto 

Miten yritysjohto varmistaa noudattaa lainsäädännön noudattamisen ja toimeenpanon yrityksen sisällä, millainen sisäinen tarkastus- ja varmistusjärjestelmä yrityksellä on käytössä, miten yrityksen muodolliset päätöksentekoprosessit toimivat, ja miten yritys varmistaa sidosryhmien oikeuksien turvaamisen? 

Täysin riippumatta siitä mitä vastuullisuusraportoinnin standardia valitsette noudattaa, niistä jokainen on jaoteltu yllä mainittujen kolmen kategorian mukaisesti. 

Vastuullisuusraportointi 

Vastuullisuusraportointi yleistyy jatkuvasti, eivätkä sitä enää vaadi vain ja ainoastaan eri maiden hallitukset lainsäädännön kautta, vaan myöskin sijoittajat, kuluttajat sekä yritysten työntekijät. Yhä useammat yritykset huomioivat vastuullisuuden pitkän tähtäimen kehitysstrategioissaan sekä päivittäisissä toiminnoissaan. 

KPMG konsulttiyhtiön vuonna 2020 toteuttaman tutkimuksen mukaan, nyt jo keskimäärin 80% prosenttia eri maiden sadasta liikevaihdoltaan suurimmasta yrityksestä julkaisee vastuullisuusraportin. Vuonna 2011 kyseinen lukema oli vasta 64%. 

Vastuullisuusraportoinnin trendi ei myöskään rajoitu vain suuryrityksiin. Harvardin yliopiston oikeustieteen laitoksen toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan, 51% amerikkalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä julkaisee verkkosivuillaan vapaaehtoisesti jonkin tyyppisiä vastuullisuusselvityksiä. Kyseinen luku puolestaan on noussut huomattavasti vuonna 2019 raportoidusta 32 prosentista. 

Huomionarvoista ei ole vain vastuullisuusraportoinnin yleistyminen, vaan myös se, kuka raportoi. Yhä useammat pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat vastuullisuustoimet erottamattomaksi osaksi yrityksensä toimintaa. Ne käyttävät vastuullisuusraportointia markkinointi työkaluna esitelläkseen pitkäaikaista strategista sitoumustaan sekä luodakseen arvoa sen ympärille. 

Samalla, useammat ja useammat ihmiset haluavat tutustua yrityksen ESG-suoritukseen ennen niiden tuotteiden tai palveluiden ostamista, ennen työhakemuksen lähettämistä tai ennen yrityksen alihankkijaksi tai freelanceriksi ryhtymistä. 

Mikä vastuullisuusraportoinnin standardi kannattaa valita? 

Kuten artikkelin alussa mainittiin, on olemassa lukuisia vastuullisuusraportoinnin standardeja. Yritys, riippuen omista tarpeistaan, voi valita mitä standardia se haluaa noudattaa, tai mille viitekehysten yhdistelmälle se haluaa raporttinsa perustaa. 

Kuitenkin, muutama tekijä määrittää valittavan viitekehyksen: 

• Mikäli raportti on lainsäädännön vaatima, kannattaa tarkistaa mitkä viitekehykset sopivat yhteen paikallisen lainsäädännön kanssa ja/tai onko maassasi valtion omaa raportointiformaattia jota tulisi seurata. 
• Jos edustat jotakin tiettyä teollisuudenalaa jolla suositaan jotakin erityistä raportoinnin viitekehystä muiden kustannuksella. Esim. Kiinteistöbisnekseen erikoistunut yritys saattaa haluta harkita GRESB (Global Real Estate Sustainability Benchmark) viitekehyksen hyödyntämistä. 
• Mitä selvityksiä varten mikäkin standardi on luotu. Esimerkiksi GHG Protocol kasvihuonekaasupäästöjä varten.  

Olennaisia vastuullisuusraportoinnin standardeja harkintaasi varten: 

Viitekehykset laaja-alaista vastuullisuusraportointia varten: 

• GRI (Global Reporting Initiative): GRI standardit ovat yleisesti hyväksyttyjä ja käytännössä ne muodostavat maailmanlaajuisesti yritysvastuuraportoinnin kivijalan. Vastuullisuusraportoinnin pioneereina GRI standardit noudattavat suurinta osaa maailman eri maiden lainsäädännön raportoinnille asettamista vaatimuksista. Selvitykset tehdään ympäristövaikutusten, sosiaalisten vaikutusten sekä yrityksen hallinnon osalta ja riippuen yritystä koskevista vaatimuksista, yritys voi päättää haluaako se julkaista perustasoisen vai laaja-alaisen raportin. Vuonna 2020 73% maailman 250 suurimmasta yrityksestä käytti GRI standardia vastuullisuusraportoinnissaan. 

• IIRF (International Integrated Reporting Framework): Tämän viitekehys koskee pääasiassa sijoittajille tehtäviä ilmoituksia, ja IIRF:ää käytetään selvittämään sitä miten yritys luo arvoa, miten se ylläpitää suhteitaan sidosryhmiinsä sekä millaisia eettisiä periaatteita ja sisäinen kulttuuri yrityksessä vallitsee.
   
• ISO 26000: on suunnattu kaikenlaisille organisaatioille. Tämä standardi tarjoaa ohjenuoria jotka korostavat yrityksen sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä periaatteita ja käytäntöjä. Koska kyseessä on enemmänkin ohjenuora kuin vaatimuksiin perustuva standardi, ISO 26000 ohjeistusta ei ole tarkoitettu sertifiointia varten eikä lainsäädännön vaatimusten täyttämiseen.
•  SASB (Sustainability Accounting Standards Board): Riippumaton yhdysvaltalainen järjestö, SASB tarjoaa kattavia teollisuudenalaspesifejä standardeja. Kyseiset standardit perustuvat yritysten ympäristö vaikutusten, sosiaalisten vaikutusten, sekä yrityksen hallinnon vaikutusten tunnistamiseen sekä julkaisemiseen. 

Ilmastoriskien ja päästöjen raportointia koskevat standardit 

CDP (Carbon Disclosure Project): CDP tarjoaa yrityksille niiden ympäristövaikutuksia koskevan globaalin raportointi ja tiedonkeruujärjestelmän, mutta myöskin työkaluja joiden avulla yritykset voivat mitata, hallinnoida, ja julkaista päästönsä, niitä koskevat ilmastoriskit ja -mahdollisuudet sekä niiden vesistrategian. 

GHG Protocol (Greenhouse Gas Protocol): Yleisimmin hiilijalanjäljen mittauksessa käytetty työkalu tarjoaa organisaatioille lukuisia yksityiskohtaisia standardeja joiden avulla ne voivat laskea ja raportoida kasvihuonekaasupäästönsä mahdollisimman täsmällisesti. 

Muita vastuullisuusraportoinnin standardeja 

Yllä mainittujen yleisesti hyödynnettyjen standardien lisäksi on olemassa myös lukuisia muita, kuten esimerkiksi seuraavat: 

• International Standards of Accounting and Reporting (ISAR)
• British Standard on Sustainability Management (BS 8900)
• European Union NonFinancial Reporting Directive (NFRD)
• United Nations Global Compact (UNGC)
• OECD Ohjeistus monikansallisille yhtiöille
• ILO Tripartite Declaration of Principles Concerning Multinational Enterprises and Social Policy 

Vastuullisuusraportoinnin yhtenäiset standardit 

Lainsäädäntö, erityisesti EU:ssa, vetää jatkuvasti laajempaa yritysten joukkoa vastuullisuusraportointia koskevien vaatimusten piiriin. Tähän liittyen käytettävien rapotointistandardien yhteensopivuuden merkitys korostuu jatkuvasti. Yhtenä seurauksena tähän liittyen onkin uusi vastuullisuusraportointidirektiivi, CSRD, jonka lisäksi uusia ja yhteneväisiä raportointiohjeita laaditaan parhaillaan Euroopan Talousraportointia käsittelevän neuvontaryhmän (EFRAG) toimesta. 

Lisäksi yksi uusi kehitys on IFRS:n vuoden 2021 YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa COP 26:ssa tekemä ilmoitus siitä, että että heillä on aikomus perustaa uusi standardointikomitea, ISSB, jonka tavoitteena on tarjota globaalisti johdonmukaisia raportointistandardeja. 

Katse eteenpäin 

Liikehdintä kestävää yritystoimintaa ja sen raportointia kohti ei ole vain ohimenevä trendi. Kyseessä on laaja-alainen muutos, jota eivät johda vain muutama suuri yhtiö, vaan omalla tavallaan yhteiskunta kokonaisuutena; valtiot ja eri maiden pörssit lainsäädäntöön perustuvien raportointivaatimustensa kanssa, kaiken kokoisten yhtiöiden vapaaehtoiset raportit, työntekijät jotka etsivät työnantajaltaan enemmänkin kuin vain talouskasvua ennen yrityksen palvelukseen suostumista, sekä viimeisenä ja yhtenä tärkeimmistä tietenkin modernit kuluttajat jotka ovat aikaisempaa tiedostavampia ostamiensa tuotteiden alkuperään liittyvien riskin suhteen ja jotka haluavat tietää tuotetta tai palvelua tarjoavan yrityksen eettisistä periaatteista, arvoista sekä vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan ennen ostopäätöksen tekemistä.